Nyt ehdin taas hetken höpistä, joten käytän sen ajan
kertomalla meidän viime viikonlopusta, joka oli kiva ja tapahtumarikas.
Perjantaina startattiin auton nokka kohti Forssaa heti työ- ja
hoitopäivän jälkeen. Karkki oli innoissaan ja hoki Tenhoa autossa
muutamaankin otteeseen, taisi tytöllä olla jo ikävä ystäväänsä. Miten se
voikin olla, että mua alkaa aina väsyttämään ajaessani autolla pidempää
matkaa. Vaikka välillä paistoi jo aurinko ja välillä vettä tuli
kaatamalla, ei se helpottanut yhtään sitä suoran tien ajamista. Perillä
odotti kuitenkin herkulliset muffinssit ja kahvi, lapsethan rupesivat
leikkimään keskenään välittömästi. Ilta kului lepposasti kuulumisia
vaihdellen ja proteiinipizzalla & karkeilla herkutellen. Tenhon ja
Toukon synttärilahja taisi olla mieluinen. Karkkikin jaksoi sinnitellä
hereillä lähemmäs kello 23, jonka jälkeen painuttiin kaikki väsyneinä
nukkumaan.
Lauantaina aamulla syötiin kunnon aamupala muffinssien kera
ja leikin lasten kanssa Katin valmistautuessa synttärijuhliin. Ennen
lähtöä syötiin vielä pizzaa ja juotiin poikien kakkukahvit, olisi ollut
kiva jäädä myös varsinaisiin juhliinkin, mutta valitettavasti meillä
Karkin kanssa oli jo kiire seuraaviin askareisiin. Karkki sammui autoon
välittömästi vähän lyhkäisten yöunien myötä ja äiti taisteli
nukahtamista vastaan koko matkan. Kotona leivottiin
mansikka-valkosuklaa-juustokakkua illan kemuihin. Neljän maissa veinkin
jo Karkin mummonsa hellään huomaan ja suuntasin kahvien jälkeen siskoni
luo. Siellä vietettiin "illallis-brunssia" naisvoimalla. Jokainen 10
naisen tiimistä oli tuonut tarjolle jotakin herkkua ja vitsit, miten
hyviä juttuja me herkuteltiinkaan monta lautasellista. Osa otti myös
alkomahoolia, osa ei, ja nauru raikasi niin että vedet valui silmistyä
itse kullakin. Oli huippukivaa ja teki hyvää istua iltaa aikuisten
naisten kanssa samalla herkutellen mahan vielä astetta pallommaksi.
Yhtään en olisi alkoholia kaivannut, sen verran hauskaa oli muistella
menneitä ilmankin. Puolen yön lähettyvillä heitin kotimatkalla
innokkaimmat juhlijat jatkamaan menoa Turun yöelämään ja itse painuin
kotiin nukkumaan. Tuntuu se iso omakotitalo aina yksin ollessa melko
kolkolta ja jopa pelottavaltakin.
Mukavan touhukas viikonloppu taas takana. Koska
ohjelmaa oli sen verran paljon, ei me ehditty ihan hirveästi isiä
ikävöidä, kotona kaksin kekkuloidessa olisi tilanne ollut ihan toinen.
Mutta onneksi nähtiin paljon ystäviä, sen voimalla on tämäkin viikko
lähtenyt vauhdikkaasti ja energisesti liikkeelle.
Kuvia olisi ollut taas vaikka kuinka jaettavaksi mm. Forssanreissulta, mutta siellä ne on kamerassa ja perheen läppäri Kimmon matkassa, joten joudutte jälleen tyytymään iphonekuviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti