torstai 21. toukokuuta 2015

RV 23+0

Tänään raskautta on takana jo huikeat 23 viikkoa! Uskomatonta, miten paljon, vaikka useimmiten tuntuukin, että aika matelisi, silti sitä myös hämmästelee, miten pitkällä raskaus jo onkaan. 

Lähiaikoina olen voinut jälleen hyvin ja energisesti. Ehkä kipuilut ja supistelut lähinnä johtuivat kaikesta stressistä, sillä nyt kun tyttö on terve ja Kimmon poissaoloon taas totuttu, rulla arki ilman suurempia huolenaiheita. Yritän kaikin keinoin suhtautua positiivisesti meidän arkeen, koska silloin me kaikki voidaan paremmin. 

Vähän liitoskipuja huomasin ilmaantuvan reippaan lenkin seurauksena seuraavana päivänä, mutta muuten masu voi hyvin. Tällä viikolla on liikkeetkin nousseet ihan uuteen ulottuvuuteen, niitä tuntee pitkin päivää hyvin, hyvin useasti ja jopa toisinaan tunnen ne vatsan päältä. Ihana tunnustella papun tohinoita päivittäin. 

Maha tuntuu itsestä aivan valtavalta, ja usein muistuttelenkin itselleni, että ihan keskiarvo-maha se on ja vauvakin vastasi päivälleen kokoa. Sen taitaa vaan aina unohtaa millainen se loppuraskauden maha sitten todellisuudessa onkaan. 

Liikunta on maistunut taas todella, todella hyvältä tällä viikolla ja nautin etenkin ulkoilusta vähän myöhempäänkin ilta-auringon alla. Ruokakin maistuu, kuten aina, mutta arkisin yritän syödä vähän kevyemmin kuin viikonloppuisin. Leipähimoa hillitäkseni olen arkena korvannut aamuleivät puurolla ja raejuustolla, jos sitä leipää ei tulisi sitten ihan niin paljoa puputettua. Sekin voisi olla vähän spesiaalimpi viikonloppuherkku, kuten kaikki muutkin himon kohteet; salmiakki, suklaa, jäätelö, ruissipsit, kebab, pizza, hampparit..... En himoitse siis mitään outoa, samanlaisia herkkuja kuin ilman raskauttakin. Parempi kai himoita tuttuja ja turvallisia herkkuja (joskin ei niin terveellistä ja rasvatonta) kuin jotakin ihmeellisyyksiä; kiviä, savea, paperia... Mitä näitä kummallisia raskaushimoja ihmisiltä löytyykään. 

Tulevalla viikolla meidän pikkuinen alkaa jo kuulla, tässä kohtaa olisikin jo aihetta löytää se oma uni-cd tälle tyypille ja soittaa sitä iltaisin. Tehtiin nimittäin niin Karkin odotusaikana, ja edelleen tyttö rakastaa nukahtaa rauhassa omaan sänkyynsä tuon tutun cd:n tuudittamana. 



Edit. Tänään on jo perjantai, eli 23+1. 


2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että sä olet voinut paremmin. :) Toivottavasti selviätte nyt vähemmällä stressillä jatkossakin!
    Mulle alkaa melkein tulla ikävä vauvamasua, kun katson näitä sun kuvia. Se potkujen tunteminen oli kyllä ihanaa! :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä, että olot on parantuneet :)

    VastaaPoista