Niimpä me maanantaina aamulla pakattiin auto ja otettiin nokka kohti Sastamalaa. Matka meni kohtalaisen kivuttomasti, vaikkakin kovasti uhmaamaan alkanut Karkki sieltä takapenkiltä huutelikin milloin mitäkin ipadilla pyörivästä elokuvasta huolimatta. Sastamalassa pysähdyttiin lounastamaan Kotipizzaan, tuttua ja turvallista ruokaa ja paikka, jossa ei pienet lapsen riemun/kauhun kiljahdukset haittaa. Mahat täynnä suunnattiinkin sitten Herra Hakkaraisen talolle. Sattumalta reittejä selvitellessäni törmäsin tähän, ja onneksi törmäsin, sen verran kiva kokemus tuo talo kuitenkin oli. Sisällä oli erilaisia huoneita, joissa voi joko leikkiä tai katsella Mauri Kunnaksen luomaa maailmaa ihan livenä. Ulkona kuitenkin oli se mieluisin alue, liikennepuisto oheishärpäkkeineen. Ja käveli se itse Hakkarainenkin unissaan lasten halittaviksi. Käytettiin talolla oloon suunnilleen noin 2 tuntia, miikä oli ihan riittävästi paikkojen läpikäymiseen ja Karkin väsyttämiseen. Silmät painuivatkin autossa kohti Ikaalisia kiinni alta aikayksikön.
Oltiin varattu Ikaalisten kylpylästä yhden yön TiTi-paketti, johon kuului siis huoneen lisäksi sisäänpääsy Titinalletaloon. Vaikka ajattelinkin hotellin olevan lapsiystävällinen, yllätyin silti useasti, miten hyvin nuo pienet ihmiset olikaan hotellissa otettu huomioon. En voi kuin suositella kaikille lapsiperheille. Jo heti vastaanotosta sai tyttö puuhavihkosen kouraan. Huoneesta löytyi mikro ja astiat. Hetken levättyämme pakattiin kamat ja siirryttiin jälleen päärakennukseen (oma huoneemme oli Terme-hotellirakennuksessa) ja siellä päätettiin ensin tutustua leikkihuoneeseen. Ja sehän oli valtava, löytyi puuhaa jos jonkinmoista. Pallomeri, kauppa, keittiö, lautapelejä, leluja... valtavasti kaikkea. Tämän jälkeen siirryttiin kylpylään, joka sekin hämmästytti suuresti lapsiystävällisyydellään. Löytyi kaksi eri allasta pienille lapsille, joissa vettä oli arviolta 30-40 cm, löytyi liukumäkiä 2 kpl, muita vesileluja ja -suihkuja. Tämän lisäksi naisten ja miesten osioiden lisäksi oli Titinallesauna, johon sai koko perhe mennä yhdessä uikkarit päällä, ja jossa telkkarissa pyöri Titinalleohjelmaa jatkuvasti. Voitte vain kuvitella, miten onnessaan meidän vesipeto taaperomme olikaan. Väsy painoi, mutta uida jaksoi siitä huolimatta.
Yö ei ihan mennyt niinkuin elokuvissa. Ajateltiin, että uinnilla väsytetty nälkäinen tyttö nukahtaa kuin saunalyhty kun saa huoneessa mahansa täyteen, mutta mitä vielä. Tyttö kiljui milloin kotia ja milloin omaa sänkyään, vaikka kuinka koitettiin työntää häntä vaunuissa uneen. Meilläkin nälkä painoi, muttei kehdattu mennä väsyneen ja uhmakkaan tytön kanssa hotellin hienoihin ravintoloihin, joten päätettiin koittaa nukuttaa tyttö autoon ja lähteä etsimään ruokaa Ikaalisten keskustasta. Lopulta päädyttiin syömään ehkä yhtä parhainta rullakebabia ikinä hotellihuoneeseen tytön ollessa edelleen 30 minuutin ajeluista huolimatta hereillä. Lopulta lähempänä klo 23 saatiin tyttö nukahtamaan huoneeseen ja sammuttiin itsekin samantien väsymyksestä.
Tästä yörumbasta huolimatta heräili Karkki pitkin yötä ja lopulta herätti meidät kokonaan jo heti klo 7 jälkeen. Raahauduttiin siis hyvissä ajoin aamiaiselle. Ja sekin, jos mikä, hämmästytti runsaudellaan. Aivan mielettömän hyvä ja kattava aamiainen, jossa sielläkin oli lapset huomioitu omilla astioillaan, Titinallepöydällään, pienellä leikkinurkkauksella ja itse Titinallen käynnillä. Aikamoinen aamun pelastaja. Tästä suunnattiin pakkaamaan jo tavarat autoon ja sitten rannan leikkipaikkaan odottelemaan Titinalletalon aukeamista. Järvelläkin oli tarjolla vaikka ja mitä kivaa puuhaa, todella kivan oloinen leikkipaikka elektronisella reaktiopelillä, vaierikeinulla, jättimäisillä pomppupatjoilla ja muilla perinteisemmillä leikkipuistovälineillä. Järvessä oli uimareille tarjolla kivoja ilmatäytteisiä vesileikkijuttuja.
Myös Titinalletalo oli aivan huippu paikka. Väkeä oli sopivasti, ei liikaa. Hahmoja sai halailla mielinmäärin ja ohjelmaakin oli joka tasatunnein. Talossa oli vaikka mitä kivaa puuhaa ja katseltavaa ja kolme tuntia talossa kului kuin siivillä. Muistoksi ostettiin erittäin edulliset cd-levyt, Karkille automusiikkia ja Papulle vihdoinkin se unilevy. Tämän jälkeen nukahtikin Karkki aika helposti. Mutta koska myös me vanhemmat oltiin todella väsyneitä huonosti nukutun yön jäljiltä, päädyttiin lähtemään ajamaan kotia kohti, vaikka oltaisiinkin niin tahdottu mennä kylpylään vielä uudelleen, palveluita kun sai käyttää koko päivän, vaikka huone olikin jo luovutettu. Kuntosalillakin olisin mielelläni käynyt, mutta väsymys vain vei voiton. Nukahdin itsekin autoon hetkeksi. Mahat täytettiin ABC:llä ja oltiin kotona hyvissä ajoin. Kotona iski pieni holidayblues, tässäkö oli nyt meidän lomareissut pieneen hetkeen, kylpyläänkään ei ole asiaa muutamaan kuukauteen pienen vastasyntyneen kanssa jne. Mutta eikös se niin ole, että onnistunutta reissua seuraa aina pieni lomaltapaluu ahdistus!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti