Muistaako enää kukaan, millaisia "tavoitteita" asetin itselleni alkuraskaudessa? Etten ottaisi hirveää määrää kiloja, söisin terveellisesti ja en näyttäisi koko kesää ihan ryhävalaalta sekä nauttisin kesästä. Näin ihan viime metreillä ajattelin vähän pohtia, onnistuinko tavoitteissa.
Tänään eletään jo RV 36+4, joten aika viimeisillään tässä aletaan jo olla. Kiloja on tähän mennessä tullut kotivaa'alla mitattuna 13, saman verran mitä Karkista tuli kokonaisuudessaan. Neuvolan antama tavoite oli vain 11,5 kg, joten sen yli mentiin, mutta silti kohtalaisen tyytyväinen olen, sillä vielä on varaa ottaa 3 kg ennen kuin painan saman verran, mitä Karkkia synnyttämään lähtiessä. Toivottavasti en ehdi enää montaa viikkoa kiloja kerryttää!
Terveellisesti olen syönyt, hmm, toisinaan. Arjet menee kohtalaisen terveellisesti, ellei kovin monessa kahvipöydässä ehditä istumaan, mutta viikonloput on mennyt aikalailla herkutteluksi. Painoa on tullut kuitenkin kohtalaisen maltillisesti ja turvotustakaan en ole havainnut, joten ehkä sitä on aika hyvin tullut syötyä. Ainakin säännöllisesti ja riittävästi, laatu ei aina ehkä paras mahdollinen, mutta onneksi useimmiten laatukin aika hyvä!
Kaikkein tyytyväisin olen kuitenkin siihen, miten hyvin olen kyennyt liikkumaan läpi raskauden. Viimeksi eilen kävin salilla ja tänään aamun aloitin crosstrainerilla. Liikunta tuo vain ja ainoastaan mukanaan nautintoa, vain harvat lajit, kuten kävely, aiheuttaa painetta ja liitoskipuja. Ja nekin alkaa olla näillä viikoilla jo ihan toivottuja "oloja", jotta pikkuinen saapuisi pian meidän maailmaan. Jaksamiseni on ollut onnekseni harvinaisen hyvä raskaana olevaksi, kun arjet menee kaksin esikoisen kanssa. Ei saa missään nimessä valittaa, koska niin monella muulla on liikunta ja energisyys vaan haaveissa raskausaikana. Olen onnekas, kun itse kykenen jopa nauttimaan lämmöstä ja kesästä mahasta huolimatta, kävelemään vaunulenkkejä keskipäivän aikanakin ja saan ottaa kaiken ilon irti tästä auringosta! Hikoilen kyllä paljon ja aina on kuuma, mutta harvoin voin silti huonosti.
Aina välillä on harvinaisen iso olo ja bikineissä ollessa tiikerin raidat vatsassa hävettää, mutta ne kuuluu asiaan. Tosiasiassa olen kuullut monelta, etten näytä viimeisillään olevalta ja että vatsa on kohtalaisen siro viikkoihin nähden, joten ehkä ryhävalas-tavoitteessakin on onnistuttu, vaikka oma olo on välillä toinen.
Kaikenkaikkiaan todella ihana raskausaika takana ja vaikka odotankin pienen tapaamista ja oman kehon takaisin saamista kovasti, tiedän myös ikävöiväni masua hurjasti jo ihan muutamankin viikon päästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti