Kuulumisia

Huhhei, en olekaan viikkoon postannut mitään! Sen verran paljon on ollut "ohjelmaa", ettei koneella/kännykkä kädessä istuskelu ole oikein maistunut. Suurin "ohjelmanumeroni" on viimeisen viikon aikana ollut tylsääkin tylsempi flunssa, joka on viihtynyt vierelläni 24/7 aaltoillen välillä pahempana, välillä parempana. Liikunta on siis jouduttu skippaamaan täysin viimeisen viikon ajalta ja se jos mikä saa koko olemuksen laiskistumaan. Innolla siis odotan jo avoimia hengityselimiä ja kutiamatonta kurkkua. En ole ollut kuumeessa, mutta sitäkin tukkoisempi ja yskäisempi. Välillä olo on kuin voisi lähteä maratonille, toisinaan taas yskityn yön jälkeen kuin jyrän alle jääneellä. Maanantaina sain sairaslomaa ja tiistaikin tuli vietettyä lähinnä kotisohvalla peiton alla. Mutta onneksi nyt näyttää elämä pian jo voittavan ja kuulen salinkin vähän jo kutsuvasti huutelevan. 

Tämän lisäksi meillä nyt (VIHDOIN) koitti taas normaali arki, ja Kimmo palasi työelämään. Tosin, keikkahommiin. Viime viikolla sain jo kolmena iltana kokeilla yh-äitinä oloa ja tällä viikolla on Kimmo pysynyt maanantai-aamuyöstä lähtien poissa. Onnekseni, tulee tänään 40 työtuntia tältä viikolta pakettiin ja saan Kimmon jo tänään kotiin. Ollaanhan me Karkin kanssa kaksin pärjätty vallan mainiosti, etenkin kun olen sairastellut ja tarvetta omalle ajalle = salille ei ole ollut. Mutta tulevaisuus kieltämättä hiukan hirvittää, kun kaikki salireissut on pakko ujuttaa viikonloppuihin, ellei nöyrästi pyydä lastenvahtiapua milloin keltäkin. 

Karkki ikävöi isäänsä, tottakai, ja onkin hokenut moneen otteeseen, isi ei ole täällä.. Joka ilta ollaan soitettu facetime-puheluita, ja Karkki kovin halaileekin ja suukottaa ipadin ruutua. Toisinaan taas osoittaa mieltään ja on kuin ei huomaisikaan isiä ruudussa. Saa nähdä, millaisen live-vastaanoton isi saa, äiti ainakin ottaa vastaan avosylin, auttavia käsiä ei osaa tarpeeksi arvostaa ennen kuin ne ovat poissa. 

Sairaslomalla sain kuitenkin paljon aikaan, joo, tiedetään, sairaslomalla kuuluu levätä, mutta kun... Sain vihdoin päivitettyä perheestämme tekeillä olevaa vuoden kuvakirjaa viime kesältä melkein nykyhetkeen saakka, siivottua kotia lähes lattiasta kattoon ja käyden kaikki kirpparilta myymättä jääneet vaatteet läpi pinoihin, säästetään ja kierrätykseen. Ja tietenkin, vietettyä kivaa aikaa mun tyttöni kanssa. 

Viime viikonlopulta jäi osa kivoista suunnitelmista toteutumatta kipeilyn vuoksi, joten tänään mm. paikataan tilanne menemällä onnittelemaan ystävän lapsia. Ihanaa että uusi, ja toivottavasti terveempi, viikonloppu jo kohta kolkuttelee! Tosin, mun viikonloppu tavallaan varmasti alkaa jo tänään, kun saadaan Kimmo kotiin. Viikonloppu taitaa sisältää ihania yllätyksiä, sillä vanhenenhan minä taas vuodella naistenpäivänä. Tuplajuhlaa siis tiedossa! Tuskin maltan odottaa (vaikken siitä iän lisääntymisestä niinkään innoissani olekaan)! 

Loppuun vielä muutama kuva kuluneelta viikolta:

Lauantain ootd.

Kaverukset

Ihana alelöytömekko

Isi hemmotteli sairastelevaa vaimokettaan

Vihdoinkin saatiin tytön tukka taas kuosiin

Iltapalaa