Maanantaina VIHDOINKIN se tapahtui, me saatiin Kimmo kotiin 22 pitkääkin pidemmän päivän jälkeen. Kun olin saanut monta kertaa Kimmolta varmistuksen, että hän on nyt ihan oikeasti pääsemässä kotiin, uskalsin tästä mainita Karkille hakiessani hänet hoidosta. Tyttö innoissaan hokikin sitten muutaman kerran; "iti tänään kotiin". Koko ilta odoteltiin ja vihdoin puoli yhdeksän maissa illalla kaarsi auto pihaan. Karkki hakkasi ikkunaa riemusta huutaen "itiä" ja juoksi ovelle vastaan. Sain tästä hellyyttävän videon kuvattua, mutta minä onneton en osaa sitä tänne linkittää. Alkuun oli Karkki jopa vähän ujona, kun ei ollut isäänsä viikkoihin nähnyt, mutta pian jo seurasi tätä intoa puhkuen huoneesta toiseen kuin koira. Monen monta halia ehdittiin lyhyen hereillä olon aikana vaihtaa. Ja olihan minäkin aika onnellinen saadessani Kimmon vihdoin kotiin. Kaiken kukkuraksi sain Kimmolta aivan ihanan yllätyksen, hän oli ostanut mulle kauan, kauan haaveilemani Samsung galaxy s5:den äitienpäivälahjaksi. Ihan huippu yllätys, paranee kuvien laatu blogissakin kertaheitolla!
Eilen sai tyttö viettää laatuaikaa isänsä kanssa, kun sai jäädä hoidosta pois kotiin isin kanssa leikkimään. Varmasti teki hyvää kummallekin. Itseäni kieltämättä harmitti painella töihin, kun olisin niin mieluusti aikaa viettänyt pitkästä aikaa perheen kesken. Onneksi illalla vietettiin yhteistä aikaa, herkuteltiin kotipizzalla ja oltiin yhdessä. Karkin nukahdettua saunottiin vielä kaksin Kimmon kanssa, melko luksusta! Myös tänään he jäivät kaksin kotiin nukkumaan, kun minä painelin töihin.
Ihanaa, kun voi käpertyä toisen kainaloon koska haluaa, toinen voi silitellä pyöristyvää mahaani, voi vaihtaa ajatuksia reaaliajassa, voidaan yhdessä hämmästellä meidän isoa pientä tyttöämme ja nauraa tämän hauskoille jutuille, toinen nukkuu vieressä ja koko perhe on koolla. Miten sitä ei osaa arvostaa näitä arjen ihania pieniä tärkeitä hetkiä ennen kuin niihin ei olekaan yhtäkkiä mahdollisuutta. Nauttikaa läheisyydestä, jos siihen on mahdollisuus edes ihan pienen pusun tai halin verran, koskaan ei tiedä, koska seuraavan kerran sen pienen hetken pääsee sen oman rakkaan kanssa jakamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti