keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Viikonlopun hurjat hulinat

Meidän viikonloppu oli menoa ja meininkiä täynnä. Perjantaina heti työpäivän jälkeen suunnattiin työpaikkani grillijuhliin Karkin kanssa. Herkuteltiin hampurilaisella, täytetyllä sienellä ja jäätelöllä.  Karkki oli innoissaan koirista ympärillä huolimatta siitä, että päiväunet oli jääneet väliin jo kahtena viimeisenä päivänä. Tästä suunnattiin Papin luokse yökylään, sillä tahdottiin antaa Kimmolle myös vähän omaa aikaa kavereidensa kanssa. Uni tuli aikaisin.

Lauantaina kellot soi jo 7 aikoihin aamiaiselle. Syötiin kattava aamiainen, napattiin Ymmi kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kohti Linnanmäkeä. Papi oli saanut edulliset  rannekkeet liittonsa kautta ja koko Linnanmäki olikin varattu vain MMA-liiton jäsenille klo 10-13. Mutta jottei kaikki menisi liian hyvin, oli parkkipaikan löytäminen Helsingistä Linnanmäen lähistöltä yhtä tuskaa. Onneksi jätin muut kyydistä jo hurvittelemaan, sillä melkein tunnin myöhemmin selvisin itse paikalle pyörittyäni ympäriämpäri tuntemattomia katuja, jätettyäni auton ylihinnoitetulle paikalle yli kilometrin päähän Linnanmäestä.
Etukäteen jännitin hurjasti, uskaltaako Karkki mennä mihinkään laitteeseen, sillä muutama kuukausi takaperin funparkissa ei touhusta tullut yhtään mitään. Mutta mun murusta olikin yhtäkkiä kuoriutunut rohkea hurjapää. Alkuun arasteli, mutta kun äiti oli lähellä koko ajan, rohkaistui tyttö koko ajan. Lopulta uskalsi jo nostaa käsiä ilmaan ja huudella "jee" ja tahtoi laitteisiin yhä uudelleen. Tyypillisesti tämänkin pikkutytön lempariksi osoittautui hepparatsastus-laite, jonka kyydissä laulettiin iloisesti ihahaa-biisiä. Ajan loputtua ei olisi Karkki millään tahtonut lähteä kotiin.

Matkalla uni  nopeasti reippaalle hurjapäälle,  mutta heräsi, kun pysähdyttiin tankkaamaan vatsoja Lohjan ABC:lle. Herkuteltiin noutopöydästä ja jälkkäriksi vielä jäätelötkin maistui. ABC:n karuselli oli Karkin mielestä ihan huippu, ja täältäkään ei oltaisi millään lähdetty kotiin.

Täytyy myöntää, että itse kuskikin oli aika poikki päivästä ja oli myös kiva päästä kotiin Kimmon luo. Lähes heti perääni saapui viikonloppuvieraamme, Kati perheineen.  Lähes samantien alettiin valmistamaan päivällistä, uusia perunoita, salaattia ja grilliin kanaa & lihaa, kasvisvartaita ja juustoa. Kylkeen vielä herkullinen leipä ja nam, mikä ihana kesäruoka saatiinkaan aikaan. Kaikkea kokkaamista haastoi toki jo torstaina ilmeentynyt vesibakteeri, jonka vuoksi hanavettä ei voinut käyttää keittämättömänä edes kasvisten tai hampaiden pesuun. Jälkkäriksi lettukonkari Teemu paisti meille läjän lettuja muiden perusherkkujen rinnalle. Kun lapset saatiin nukahtamaan, jatkoivat aikuiset jutustelua herkkujen äärellä, katsottiin lastensairaala-konserttia ja pelailtiin lautapeliä. Kiva ilta, mutta väsy painoi aikaisin ja päätettiin jatkaa turinoita seuraavana päivänä.

Sunnuntaina syötiin aamiaiset niin rauhassa, kuin kolmen touhukkaan taaperon kanssa vaan voi. Tästä lähdettiin Katin ja lasten kanssa vaunulenkille ja nakitettiin isit leipomaan sillä välin raparperipiirakkaa. Pitkän lenkkeilyn  ja leikkipuistoilun jälkeen nälkä jo kurnikin,  ja soitettiin kotiin jos myös grilli saataisiin päälle. Herkuteltiin ulkona grilliruokia ja siirryttiin sisään kahville, herkulliselle  isien leipomalle raparperipiirakalle, jäätelölle ja letuille. Kello kävi vauhdilla, ja pian suunnattiinkin koko poppoo MLL:n järjestämään lastentapahtumaan.  Harmiksemme aurinko meni pilveen ja kylmä tuuli kiusasi, joten tapahtumassa ei ollut ihan niin nautinnollista, mitä kauniissa säässä olisi pikniköiminen voinut olla. Lapset kuitenkin tykkäsivät kovasti ja sehän on tärkeintä. Meidän Karkki tykästyi kovasti keppihevostalliin, kun taas Tenho viihtyi paloautossa. Kaikkein parhain asia taisi kuitenkin olla kyyti ihka oikean hepan vetämässä kärryssä. Malttamattomina odottivat kumpikin jonossa vuoroaan ja ilmeet kyydissä oli jännittyneet. Kyydin loppuessa alkoi Karkkia harmittamaan, hän kun olisi jaksanut monen monta kierrosta enemmänkin. Ostettiin myös Karkin elämän ensimmäinen hatara ja hyvin näytti maistuvan niin tytölle kuin vanhemmillekin. Isin kanssa Karkki kävi onginnassa ja oli ikionnellinen pinkistä lapiosta ja etenkin muumitikkarista. Karkki meni myös rohkeasti pomppimaan pomppulinnaan vieraiden lasten kanssa. Tämän jälkeen piti jäädä odottamaan lastenorkesteri sähköankeriaksen esiintymistä, mutta hyytävä tuuli ja tihkusade pakotti meidät pakenemaan autoihimme. Forssan vieraat lähtivät ajelemaan kotia kohti ja me suunnattiin kaupan kautta mummolaan syömään. Pian olikin jo isin aika ottaa suunnaksi jälleen Porvoo ja jätettiin haikeat jäähyväiset. Onneksi tällä kertaa pitäisi erossaoloajan olla vain su-to, toivottavasti tämä pitäisi paikkaansa ja saataisiin jatkossa isi joka viikonloppuna kotiin viettämään "lämmintä kesää" meidän kanssa. 

Kaikin puolin huippu viikonloppu takana ja tuskin maltan odottaa seuraavaa, kun tiedossa on isin seuran lisäksi ainakin särkänniemireissu pienen perheemme voimin. 


Ps. Uuden kännykän blogger-sovellus on vaikea käyttöinen, ja tämän vuoksi tekstin ja kuvien jäsentely on mitä sattuu, en osaa sijoittaa kuvia tekstin väliin, vaan ne kaikki tulee perässä satunnaisessa järjestyksessä, pahoitteluni tästä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti