Olen jopa yllättynyt siitä, miten upea, rakastava ja epäitsekäs isä Kimmosta onkaan tullut. Tottakai tiesin jo raskaus-aikana, että Kimmosta tulee hyvä isä, mutten suoraansanottuna uskonut, että Kimmo heittäytyy oman mukavuusalueensa ulkopuolelle jatkuvasti tyttärensä ilon vuoksi. Kimmo suostuu menemään Karkin iloksi lähes kaikkiin harrastuksiin mukaan mukisematta, ja se jos mikä on asia, jota todella arvostan. Kimmo ei ujostele kälättävää äiti-laumaa, vaan menee rohkeasti joukkoon mukaan ainoana miehenä, koska tietää, miten tärkeitä nuo sosiaaliset ja liikunnalliset hetket meidän touhukkaalle ja yltiösosiaaliselle tyttärellemme on. Kimmo jaksaa riehua tytön kanssa kotona ja lukea samaa kirjaa sata kertaa, jos hänen silmäteränsä niin tahtoo/toivoo. Kimmo laittaa Karkin tarpeet omiensa edelle poikkeuksetta. Kimmo jaksaa herätä öisin tuudittelemaan itkevää Karkkia ja huolehtia Karkin ruokailuista, hygieniasta, pyykinpesusta... Meillä asuu kotona kaksi tasavertaista aikuista, ei pyykkivuoreen hukkuva uupunut äiti ja hienoa uraa tekevä raikas pukumies. Kun Kimmo jäi lomautetuksi, pelkäsin, että siellä se istuu kaiket päivät kännykkä kourassa Karkin katsoessa 8h putkeen teletappeja, mutta onneksi pelkoni olivat täysin turhia. He touhuavat paljon kaikenlaista yhdessä ja piristävät vielä äitiäkin töistä tullessa valmiilla salaatilla, siistillä kodilla ym. Olen onnekas, kun olen saanut rinnalleni näin mahtavan tyypin ja Karkki voi olla iloinen aktiivisesta isästään. On maailman paras näky nähdä nämä kaksi tärkeää ihmistä yhdessä nauramassa ja remuamassa.
Karkista huomaa, miten tärkeä tuo Isi hänelle onkaan, ja nyt jo valmiiksi pelottaa Kimmon ulkomaan työkeikka. Miten me pärjätään kaksin ja kuinka kovin tuo tyttö tuleekaan isäänsä ikävöimään. Mutta ehkä me tytöt ollaan rautaa ja harrastetaan yhdessä niin kovin milloin mitäkin tanssia tai jumppaa, ettei edes huomata isin poissaoloa. Ja hyvähän se on aina välillä joutua ikävöimään, jotta todella muistaa sen toisen ihmisen arvon.
Löytyykö teiltä yhtä epäitsekkäitä isejä, teidän elämänne sankareita kotoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti