Ostin siskolleni hänen pyynnöstään lahjaksi FitFarmin Superdieetti -nettivalmennuksen. Samalla lupauduin tukemaan häntä elämäntaparemontissa niin kehumalla ja ruoskimalla kuin toteuttamalla dieettiä myös itse. En tee sitä kirjaimellisesti, mutta sovellan niin pitkälle kuin voin. Mulla ei kilomäärällisesti ole hirveästi pudotettavaa ja lihasmassaa on kertynyt jo jonkin verran, joten ihan sellaisenaan ei dieetti edes mulle sovellu. Tarkoituksenani onkin vain päästä vähän pienemmille herkkumäärille ja kiristellä vatsaa koristavaa ei ehkä niin kaunista jouluna kerättyä löllöä. Haluan kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, mitä kurkustani alas tungen, ja siihen dieetti antaa loistavat ohjeet. Haluan edistää hyvinvointiani syömällä oikeanlaista, ravintorikasta ruokaa ilman ylimääräisiä huonoja lisäkkeitä. En siis aio ruveta täysin herkuttomaksi ja vain puhdasta lähiruokaa 24/7 syöväksi, mutta koitan hieman parantaa tapojani loppuvuoden lähes päivittäisestä herkuttelusta pois. Teen treenejäni kuten ennenkin, eli nelijalkoista saliohjelmaa ja aerobisia päälle sen verran kunnehdin, enkä tee superdieetin hikitreenejä.
Liikunta tulee mulle niin luonnostaan, ettei sen suhteen tarvi mitään ihmeempiä uusia alkuja tehdä. Mutta silti kehittyäkseen, on itselleen asetettava haasteita ja tavoitteita. Näin ollen olenkin asettanut uudeksi tavoitteekseni päästä vielä jonain päivänä vatsarullaus suorinjaloin alas asti, vetää putkeen vielä enemmän leukoja (jossakin kohtaa ehkä myös painot kehiin) ja yleisesti saada etenkin takapuolen alueelle enemmän lihasta. Eli toisinsanoen kehittyä salilla painoissa, mutta etenkin jalkapäivän painoissa. Olishan se mahtavaa saada jonain päivänä se sixback näkyviin edes hitusen (haaveilla voi aina). Luopuisin enemmän kuin mielelläni kylkiä pyöristävistä jenkkiksistä ja löysästä & raskausarpisesta mahastani, mutta realistisesti ajateltuna edes pieni kiinteytyminen olisi jo plussaa!
Tukeaksemme toisiamme siskoni kanssa, löimme myös erään vedon pystyyn. Löimme vetoa siitä, kumpi pystyy olemaan kauemman aikaa ilman pisaraakaan alkoholia. Kissanristiäisiä kun kummallakin meistä on harva sen viikonloppu, asettaa sosiaalinen paine todellisen haasteen! Mutta ei se mitään, vahvoina pysytään, kumpikaan meistä ei anna periksi kovinkaan helpolla, sen verran jääräpäitä kun ollaan! (Ja älkää missään nimessä ymmärtäkö nyt väärin, en juo koskaan ns. kännejä lapseni silmien edessä, vain ja ainoastaan ehkä silloin, kuin muruseni on hyvässä hoidossa jossakin muualla.) Ja kun jompikumpi sitten jossakin kohdassa sortuu, on hän velkaa toiselle piknik-risteilyn aamiaisineen. Sitten voidaan kumpikin maistaa myös vähän kuplivaa, kun on veto jo rauennut.
Liikunta tulee mulle niin luonnostaan, ettei sen suhteen tarvi mitään ihmeempiä uusia alkuja tehdä. Mutta silti kehittyäkseen, on itselleen asetettava haasteita ja tavoitteita. Näin ollen olenkin asettanut uudeksi tavoitteekseni päästä vielä jonain päivänä vatsarullaus suorinjaloin alas asti, vetää putkeen vielä enemmän leukoja (jossakin kohtaa ehkä myös painot kehiin) ja yleisesti saada etenkin takapuolen alueelle enemmän lihasta. Eli toisinsanoen kehittyä salilla painoissa, mutta etenkin jalkapäivän painoissa. Olishan se mahtavaa saada jonain päivänä se sixback näkyviin edes hitusen (haaveilla voi aina). Luopuisin enemmän kuin mielelläni kylkiä pyöristävistä jenkkiksistä ja löysästä & raskausarpisesta mahastani, mutta realistisesti ajateltuna edes pieni kiinteytyminen olisi jo plussaa!
Tukeaksemme toisiamme siskoni kanssa, löimme myös erään vedon pystyyn. Löimme vetoa siitä, kumpi pystyy olemaan kauemman aikaa ilman pisaraakaan alkoholia. Kissanristiäisiä kun kummallakin meistä on harva sen viikonloppu, asettaa sosiaalinen paine todellisen haasteen! Mutta ei se mitään, vahvoina pysytään, kumpikaan meistä ei anna periksi kovinkaan helpolla, sen verran jääräpäitä kun ollaan! (Ja älkää missään nimessä ymmärtäkö nyt väärin, en juo koskaan ns. kännejä lapseni silmien edessä, vain ja ainoastaan ehkä silloin, kuin muruseni on hyvässä hoidossa jossakin muualla.) Ja kun jompikumpi sitten jossakin kohdassa sortuu, on hän velkaa toiselle piknik-risteilyn aamiaisineen. Sitten voidaan kumpikin maistaa myös vähän kuplivaa, kun on veto jo rauennut.
Suuria tavoitteita, mutta ilman päämäärää ei pitkälle pötkitä. Ennenkaikkea tavoitteeni on kuitenkin olla onnellinen ja hyvinvoiva! Mites, onkos ihmiset siellä ruudun toisella puolella asettanut itselleen enemmän tai vähemmän realistisia tavoitteita?
Mie otin meal preppauksen pitkästä aikaa kehiin, joten ateriarytmi on kokenu parannuksen :). Kohta on töihin lähtö edessä, niin ihan hyväki preppailla :). Treeniin on myös tullu intoa, kun kokeilin kaverin kanssa tehdä isommilla painoilla lyhyttä sarjaa ainaisten 10-12 toistojen tilalle :).
VastaaPoistaKiva että muutkin on innostunut parantelemaan tapojaan :) Toi meal preppaus on varmaan tosi hyvä keino pysyä ruokavaliossa, tarttis jaksaa itsekkin. Ja kiva kuulla, että myös treenipuolelta intoa ja uudistumista löytyy! :)
PoistaMäkin lupasin itselleni niin sanotusti pienen elämäntaparemontin; herkkujen syöntiä yritän vähentää tammikuun loppuessa ja jatkan vihdoin balettitunneilla käyntiä kerran viikossa. :) Yritän myös saada kotona tehtyä edes kerran tai pari viikossa selätintreeniä. En koe olevani mitenkään painonpudotuksen tarpeessa, mutta munkin vatsaa "koristavat" raskausarvet ja edelleen raskauden takia löystynyt nahka, joten pieni kiinteytys ja kunnon kohentaminen ovat mun tavoitteita. Ja samoilla linjoilla oon kyllä sun kanssa tuossa, että tärkeintä on kuitenkin onnellisuus! Mitään ei kannata ottaa liian tosissaan. :)
VastaaPoistaKivaa, tsemppiä elämäntaparemonttiin, onnistut varmasti! :) Todellakin, tärkeintä on onnellisuus ja pilke silmäkulmassa, hauska tekemisen ilo ja pois turha tosikkomaisuus! Sillä pärjää varmasti elämäntaparemonteissa pitkälle! :)
Poista