Viikkokatsaus # 3

Viime viikon maanantaina menin töistä suoraan kuntosalille. Vuorossa oli ojentajat ja olkapäät. Treeni kulki todella hyvin ja tuntuma oli loistava. Loppuillan vietin kotona perheen kanssa ja jatkoin kuvakirjan tekoa meidän vuodesta Ifolorin ohjelmalla. Mukavaa, mutta aikaavievää puuhaa. Samalla on kuitenkin ihana muistella niitä pieniä tärkeitä hetkiä viime vuoden ajalta. 

Tiistaina tulin töistä kotiin pikaisesti syömään ja sitten lähdettiinkin jo Karkin kanssa ystävien luokse kylään. Syötiin vähän herkkuja kahvipöydässä, vaihdettiin kuulumisia ja seurattiin lasten iloisia leikkejä. Kotona päätin harrastaa liikuntaa sisällä, koska ulkona oli jälleen kerran kuin luistinradalla. Niimpä vedin salikengät jalkaan, laitoin telkkarista tulemaan Gossip Girliä ja juoksin paikallani. Jossakin kohtaa vaihdoin pohkeiden kipeydyttyä askellukseen pyykkikorin kannen päälle. Oli ilmeisesti tehokasta tämäkin, kun sain hien niin hyvin virtaamaan. Ja aikakin kulki vauhdilla, kun samalla sai katsoa kivaa ohjelmaa. Helposti vierähti tunti kuntoillessa. 

Keskiviikkona menin jälleen salille suoraan töistä. Tällöin salilla on vielä mukavan hiljaista, verrattuna esimerkiksi kello 18 aikaan. Tein rintaa ja hauista ja jälleen kerran kulki treeni kivasti. Sopiva ajankohta treenille. Tästä pikaisesti kotiin syömään ja sitten jo liukasteltiinkin Karkin kanssa vuoden ensimmäiseen jumppaan. Porukka oli lisääntynyt, mikä oli enemmän kuin kiva asia, onhan isossa porukassa aina mukavampaa. Painettiin menemään vauhdikkaasti koko 45 min ja Karkki taisi jälleen nauttia, vaikka alkuun vähän ujostuttikin. Karkille on muodostunut jumpassa tiettyjä lempparitehtäviä (kuten lankkua pitkin kävely) ja ei oikein tahtoisi sen jälkeen millään siirtyä uuteen liikkeeseen. Kunnes sitten innostuu siitä ja kierre on selvä. Kotona vielä kylvettiin ja tehtiin

muita iltapuuhia. 

Torstaina tulin pikaisesti kotiin syömään ja hakemaan Karkin, ja lähdettiinkin nopeasti uuteen harrastukseen Raisioon, taaperotanssiin. Sain Laurankin innostumaan, ja saatiin heistä meille tanssikaverit. Ryhmä oli todella iso ja ikähaarukka laaja, joten ei ihme, että Karkki roikkui tiiviisti kiinni äidin sormessa koko tunnin ajan. Siitä huolimatta tyttö kuitenkin teki pyydettyjä asioita ja selkeästi nautti yhdessätekemisestä ja liikkkumisesta. Vauhdikkaasti meni tämäkin 45 minuuttinen. Kotona päätin taas harrastella liikuntaa kotona lempisarjojen parissa, joten taas pyykkikorin kansi olohuoneeseen ja ei kun menoksi. Rattoisasti tuli hiki tukkaan askeltaessa vähintäänkin 45 minuutin ajan. Kannattaa käyttää luovuutta, kyllä hätä aina keinot keksii, kuntosalikortin puuttuminen on vain tekosyy liikkumattomuudelle. 

Perjantaina olin ihan överiväsynyt herätessä. Ollaan tehty kaksi suurta muutosta Karkin yöjärjestelyissä ja se on todellakin verottanut unituntien määrää meillä kaikilla vähintäänkin rankalla kädellä. Siitä huolimatta voin ylpeydellä sanoa, että aamulla heräsin salille ennen töitä. Väsymys,ehkä tiukka ruokavaliokin (toisinaan tiukka) ja kiire yhdessä saivat aikaan melko tehottoman ja sähläävän selkätreenin aikaan. Väsynyt ja hosuva mieliala ei jaksanut keskittyä ja treeni tulikin tehtyä vain vähän sinne päin. Tästä huomasi taas, kuinka tärkeää onkaan se asenne ja mieliala kaikkea tehdessä. Ja että myös riittävä uni on erittäin tärkeää! Työpäivä sujui läpi riittävällä kahvin määrällä ja oli ilo huokaista helpotuksesta, kun pääsi töistä kotiin kaupan kautta. Pian syömisen jälkeen tuli Heidi ja V ilostuttamaan meitä ja Kimmo puolestaan painui Karkin kummisedän luokse saunomaan. Päästiin juoruamaan siis kahdenkesken. Paljon olikin kerrottavaa ja ihmeteltävää ja ilta kului rattoisasti vähän herkkuja (hupsis) popsiessa kaksin käsin. 

Lauantaina heräsin aikaisin, sillä meillä oli jännä päivä tiedossa. Halusin kuitenkin oman rauhallisen aamuhetken hyvän aamiaisen ja salkkareiden parissa. Vasta sitten herätin neidinkin valmistautumaan. Laura haki meidät ja suunnattiin kohti logomoa, ipanahippoja. Ensimmäistä kertaa järjestettävä lastenfestari Turussa. Päivä oli todella, todella mukava mutta myös raskas. Ajattelin tehdä päivästä oman postauksensa, koska kuvia tuli räpsittyä sen verran. Väsyneinä touhukkaasta päivästä kiiruhdettiin kotiin, kun Kati perheineen oli tulossa yökyläilemään meille. Tehtiin tortilloja kanasta ja jälkiruoaksi hedelmäsalaattia. Saunottiin ja vaihdettiin kuulumisia. Kiva ja rento ilta. 

Sunnuntai-aamu aloitettiin aamiaisella, jonka jälkeen lähdettiin Katin ja isompien lasten kanssa ulkoilemaan. Käveltiin vaunulenkki höpötellen niitä näitä ja pysähdyttiin matkan varrella tulleeseen puistoon leikittämään lapsia. Äkkiä vierähti 1,5 h, ja sen jälkeen syötiinkin jo lounasta. Tehtiin salaattia eilisen tortillan täyteaineksista ja jälkkäriksi taas hedelmäsalaattia. Vieraiden lähdettyä kotia kohti, Karkki meni päiväunille ja äiti salille. Vuorossa oli jalat ja vatsat. Treeni kulki superhyvin ja fiilis oli kohdallaan. Nautin! Pian kotiin päästyäni lähdettiin Ikeaan, hakemaan vain Karkin uuteen sänkyyn patjaa. Mutta kas kummaa, taas mukaan tarttui vaikka ja mitä muutakin. Isojen kanssien kera ajettiin lapsuudenkotiin katsomaan Ymmiä ja nykyistä intti-enoa. Oli kiva päästä vaihtamaan kuulumisia. Matkalla kotiin haettiin vielä kotipizzasta monster-pizzat meille aikuisille ja kotona laitettiin netflixistä leffa pyörimään. Täytyyhän sitä nimipäivää jollakin tapaa juhlistaa. Pizza oli herkullista, mutta myös todella, todella täyttävää. Ihana ilta rentoutuen.