perjantai 28. marraskuuta 2014

Viikkokatsaus # 48

Maanantaina tein poikkeuksen, ja lähdin melkein samantien töiden jälkeen salille treenaamaan. Tein näin päin tällä kertaa, koska olin sopinut kahvittelut meille ystäväpariskunnan kanssa myöhemmin illalla. Tein rintaa ja hauista. Treeni kulki hyvin ja oli ihan mukavaa vaihtelua saada välillä treenata aikaisemmin. Olin melko yllättynyt, ettei tuohon aikaan ollut kanssatreenaajia paljoakaan. Nyt kun Kimmo on kotona, voisin ehkä sillointällöin käydä myös suoraan töistä treenaamassa, jolloin koko ilta taas jäisi perheelle. Jotakin hyötyä lomautuksistakin. Kuuden maissa tuli ystävämme kaksostyttöjensä ja koiransa kanssa meille kyläilemään. Ajattelin, että on kivaa, kun Karkki saa seuraa kaksosista, mutta Karkki juoksikin riemusta kiljuen koiran perässä. Noh, sainpahan vähän paremmin syliteltyä noita suloisia tyttöjä, kun mustasukkainen tyttö juoksenteli vain koiran perässä. Kivaa oli!
 
Tiistaina heräsin aamulla jo aiemmin, jotta kerkeän aamusalille. Vuorossa oli olkapäät ja ojentajat. Tällä kertaa ei treeni tuntunut kulkevan oikein millään, varmasti johtuu osittain ajankohdasta. Kyllä se kuntosalitreeni yleensä kulkee vain paremmin illemmalla.
Illaksi olin sopinut, että näemme Heidin. Tätä ennen vieteltiin Karkin kanssa luksusaikaa; kokeiltiin pelata kinectiä (Karkki pelkäsi, outoa), kuunneltiin lastenlauluja, laulettiin, tanssittiin ja hassulteltiin. Heidin kanssa juoruiltiin tärkeimmät kuulumiset läpi teekuppien ja kakkujen äärellä.
 
Keskiviikkona alkoi vihdoinkin hammassärkyni jo helpottaa, mutta tilalle tuli hieman flunssainen olo. Näinollen en uskaltanut lähteä juoksemaan töiden jälkeen, kuten suunnitelmissa oli. Kaipasin kuitenkin hetken omaa aikaa, joten kävin kävellen reippaalla happihyppelyllä ulkona. Sitten mentiinkin jo taas Karkin kanssa jumppaan. Tälläkin kertaa meitä oli harmiksemme vain 2 äitiä ja ohjaaja, mutta siitä huolimatta todella kivaa! On vain niin kivaa touhuta yhdessä uusia asioita, joita ei kotona ahtaissa nurkissa pysty toteuttamaan (vaikka meilläkin sitä tilaa riittää, ei kuitenkaan ole jumppasalin kokoista aluetta käytössä). Oman lapsen ilo on vain niin parasta! Jumpassa tyttö väsyy ja tulee nälkäiseksi, joten kotona syötiin jälleen jättilautasellinen puuroa ja mentiin vielä saunaan lämmittelemään. Ihana yhdessäolon päivä!

Torstaina oli ajoittain taas flunssainen olo, mutta onneksi helpotti iltapäivää kohden. Töiden jälkeen mentiinkin jo pian mammatreffeille yhden vauvajumppaäidin upeaan lukaaliin. Karkki oli ikätovereistaan se kovin höpöttelijä ja pisti parastaan selittelemällä jatkuvalla syötöllä ja naurattamalla meitä aikuisia. Karkki komensi poikakavereitaan hänen kanssaan leikkitelttaan istumaan ja veti verhot kiinni. Ties mikä pussauskoppi siellä oli käynnissä, vai "somettivatko" lapset vain leikkipuhelimilla ringissä. Emäntä oli taikonut todella, todella ihanaa jouluista kakkua ja glögiä. Kyllä kelpasi herkutella! Pari tuntia meni hetkessä ja kohta olikin aika mennä jo kotiin iltapuurolle. Ja äiti pääsi salille. Tällä kertaa oli selän vuoro. Tein reippaaseen tahtiin selälle vaikka mitä liikkeitä, mutta jostakin kumman syystä en vain saanut tällä kertaa tuntumaa kunnolla, puristusvoimat loppuivat ilmeisesti liian aikaisin. Ehkä orastava flunssanalkukin vie vähän voimia, toivottavasti ei nyt iskisi päälle!!

Perjantaina eli tänään aamulla nousin väkisin ajoissa ylös lenkille. Kun kuulin katon ropisevan, meinasin jo luovuttaa ja painua takaisin vällyjen väliin hetkeksi, mutta onneksi en niin tehnyt. Vaikka lenkki kulkikin vähän nihkeästi, johtuen varmaan väsymyksestä, liiasta vaatemäärästä ja kelistä, on se fiilis lenkin jälkeen kuitenkin aina sen arvoinen. Päivä alkaa niin paljon reippaammalla ololla. Tänään on tarkoitus mennä ostoksille perheen kesken töiden jälkeen. Huomenna ajattelin treenata, viettää siskon kanssa laatuaikaa ja nähdä illalla piiitkästä aikaa kummipoikaa, tämän kaksoisveljeä ja ystäväpariskuntaa! Sunnuntaina varmasti mennään taas Papin luo herkuttelemaan. Mukava ja rento viikonloppu siis taas tiedossa, tuskin maltan odottaa sen alkua! Nauttikaahan tekin viikonlopusta täysillä hyvässä seurassa rentoutuen!

Ps. Onko tämä viikonloppu nyt virallinen pikkujoulu?! Onneksi kelistä huolimatta voi kynttilöin, tunnelmavaloin ja ruoan & juoman kautta luoda sitä joulufiilistä kotiin.

Pps. Pimeinä aikoina unohdan ottaa edes niitä huonolaatuisia kuvia iphonella, pahoittelut tekstipainotteisista postauksista. 

3 kommenttia:

  1. Vitsi oot kyllä aikaansaava! Mä oon koulupäivien jälkeen niin loppu, ettei ensimmäisenä todellakaan ole mielessä mitään urheilua vaan peitto ja tyyny! :D Mistä mä saisin palasen tota sama aktiivisuutta?

    Ai Kimmokin on lomautettuna, Mika on myös...tuntuu, että tosi moni on joutunut lomautetuksi! :/ Eihän se kivaa ole, että toinen lomautetuksi on joutunut, mutta helpottaa se kodin puolella kun toinen voi olla enemmän apuna mm. tarhaan viemisissä ja tarhasta hakemisessa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitti :) mulle liikunta on ehkä sellanen hengähdystauko, vaikkei se ehkä perinteiseltä tauolta kuulostakkaan :P Istumatyötä kun teen ni on ihana päästä vähän aktivoitumaankin.

      Joo, Kimmokin on lomautettuna :( Harmittaa kyllä, toivottavasti meidän miehet on taas pian takaisin työelämässä. Vaikka kieltämättä se helpottaa kyllä omaa elämää kun osa kotitöistä ja Karkin jutuista on hoidettuna mun työpäivän aikana.

      Poista
    2. Ihan totta! Saattaa olla, että itekkin sitä kaipais liikuntaa eri tavalla jos tekis istumatyötä. Meillä koulussa on semmosta teoriaa ja istumista tosi vähän ja enemmän tehdään fyysisesti ja melko rasittavaa työtä. Kannetaan pitkin päivää painavia rakennusmateriaalia, kiivetään ties kuinka monta kertaa pukille ja alas, ollaan pääasiassa kädet ylhäällä kokoajan. Välillä jalat tuntuu siltä, ku ois käyny tekemässä salilla jalkatreenin :D

      Mikalla lomautus on "toistaiseksi", että ei tiedä milloin töihin pääsee takaisin, mut luulenpa, että aika pian joulun jälkeen vois kutsu käydä! Toivotaan ainakin niin! :)

      Poista