torstai 4. syyskuuta 2014

Minä ja liikunta


Aloitetaampa ihan alusta.. Olen kotoisin jokseenkin urheilullisesta perheestä, sillä innostukseni juoksuun on mm periytynyt isältäni, joka on jo vähintään vuosikymmenen ellei kahden verran juossut marathoneja. Pienestä lähtien on minun annettu vapaasti valita harrastukseni, kuitenkin musiikkiin ja liikuntaan kannustaen. Olen harrastanutkin elämäni aikana jos jonkinmoista urheilulajia. Ala-asteen alussa muistan voittaneeni hiihtokilpailut ja pärjänneeni telinevoimistelussa sekä juoksussa. Olen tanssinut kaverini kanssa showdancea ja ratsastanut koko lapsuusikäni. Pahimmassa teini-iässä taisi liikunta olla vähäistä, mutta jo lukioaikoina jatkoin taas juoksemista, valitsin kaikki mahdolliset liikuntakurssit ja aloitin cheerleadingin. Talvisin laskettelin vähintään viikon verran. Jossakin kohtaa cheerleading vaihtui ryhmäliikuntatunneiksi ja vähitellen niiden rinnalle syntyi innostus myös kuntosaleihin, nykyään on kuntosali ehdoton ykkönen. Juoksu ja laskettelu ovat pysyneet rinnalla koko ajan.
 

Uskon, että lähes koko elämän jatkunut liikunta on edesauttanut innostuksen ja tavan pysymistä arjessa mukana. Ne ovat luoneet peruskuntoa, liikkuvuutta ja voimaa vähitellen, ja uskon että ne vaikuttavat taustalla edelleen. Myönnän, että välillä on tapahtunut pahojakin repsahduksia niin kunnossa, kuin sitä kautta myös vartalossakin, mutta jostakin se liikunnan ilo ja hyvä fiilis ovat tulleet takaisin yhä uudelleen ja uudelleen. Tällä hetkellä en enää voisi kuvitella elämääni ilman liikuntaa. Aika harva muu asia saa kehon ja mielen niin virkeäksi, kuin liikunta. Olen aina ollut kokeilunhaluinen ja antanut mahdollisuuksia erilaisille lajeille, ja uskon, että olen nyt aikalailla löytänyt ne minulle parhaiten sopivat lajit. Jos vain vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, tahtoisin harrastaa vieläkin enemmän erilaisia lajeja, mutta rajansa kaikella.
 
Mitkä ovat sitten tämän hetken tavoitteet ja motivaation lähteet? Liikunnasta saan sitä omaa aikaa hektisen arjen keskellä, saan siitä virtaa ja energiaa töiden ja kodin askareiden hoitoon. Tunnen olevani paremmalla tuulella ja tätä kautta parempi äiti, puoliso ja ystävä, kun saan liikkua. Tavoitteeni ja motivaationi lähde onkin siis se tyypillinen hyvinvointi ja terveys. Toki, voin myöntää, että muuttuva ulkonäkökin on yksi iso motivaation lähde, mutten kuitenkaan ole asettanut sen suhteen sen suurempia tavoitteita. Harrastan liikuntaa hyvällä fiiliksellä, enkä ole asettanut sille sen suurempia tavoitteita. Toki iloitsen kun saan lisättyä painoja salilla tai juostua extrapitkän lenkin ja saan motivaatiota siitä, kuin inbodyn tulos on parempi kuin ennen. En kuitenkaan tähtää mihinkään kilpailuihin vaan vain ja ainoastaan omaan hyvinvointiini ja viihtyvyyteeni kropassani. Tarkoitukseni on luoda pysyvää hyvinvointia kehooni ja jättää ne ajoittain häirinneet huonot elintavat unholaan. 
 
 Mikä saa sinut motivoituneeksi? Oletko asettanut tavoitteita harrastuksellesi?

Postauksen kuvat on vuosien varrelta harrastusten parissa otettuja kuvia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti