Heti maanantaina aloitin aamuni taas normaaliin tapaan kuntosalitreenillä. Ja voi miten siitä nauttikin pitkän tauon jälkeen. Energiaa olisi riittänyt vaikka muille jaettavaksi, niin hyvin treeni kulki levon jälkeen. Tein rinta, ojentaja ja olkapäätreeniä. Töiden jälkeen mulle tuli kylään yksi kaveri kaksostyttöjensä kanssa. Lähdettiin heti vaunukävelemään ja samalla reissulla vietiin Karkki hetkeksi puistoon leikkimään. Kaksoset kun ovat liian pieniä leikkimään, sai Karkki rauhassa vallottaa niin keinun kuin liukumäenkin. Juotiin vielä iltateet meillä lenkin päätteeksi kera itseleipomieni mokkapalojen ja omenakaurapaistoksen.
Tiistaina Kimmo täytti 27 vuotta <3 Koska en keksinyt mitään persoonallista materialistista lahjaa, kirjoitin Kimmolle vanhanaikaisen kirjeen (tosin tietokoneella), jossa kerroin, mitä hän meille merkitsee. Taisi olla mieluisa yllätys. Lisäksi pidän jo toista vuotta putkeen tulevana viikonloppuna Kimmolle juhlat mun perheen mökillä, jonne tulee meidän tiivis ystäväporukka viettämään railakasta yötä. Tiistaina töiden jälkeen mulle tuli kylään yksi ystävä kahden lapsensa kanssa. Toinen lapsista on puoli vuotta Karkkia vanhempi, toinen suloisuus vasta viisi viikkoa vanha. Meno oli Karkin ja vajaan kaksi vuotiaan välillä niin kovaa, että siirryttiin melko nopeasti sisältä meidän pihaan purkamaan lasten energioita. Koska meno oli niin villiä, jäi tämä visiitti aika lyhyeksi, ehkä ensikerralla päästään juttelemaan vähän paremmalla ajalla. Vieraiden lähdettyä lähdin juoksemaan Karkin kanssa reilun viiden kilsan lenkin. Hyvin kulki ja sain nauttia lämpimästä syysillan auringon laskusta samalla nimeten luonnon asioita Karkille. Joskus on kiva yhdistää niitä itselleen tärkeitä asioita aikaa säästääkseen, nytkin sain samaan aikaan viettää aikaa Karkin kanssa, ulkoilla ja urheilla. Kotona mentiinkin lenkin päätteeksi koko perhe vielä yhdessä saunomaan. Saunan jälkeen on ihanaa painella höyhensaarille peiton alla.
Eilen aloitin päivän taas kuntosalitreenillä; vuorossa oli hauis ja selkä. Jälleen kerran kulki treeni todella hyvin ja kello kulki taas liian nopeaa tahtia. Olisin viihtynyt vielä paljon kauemminkin salilla. Tällä kertaa oli muutama muukin aamuvirkku treenailemassa, joten en kehdannut napsia kuvia. Töiden jälkeen tuli Heidi tyttärensä kanssa kyläilemään. Kahviteltiin, vaunukäveltiin ja vähän puistoiltiinkin Karkin kanssa. Ja kohta olikin jo kello niin paljon, että ystävät lähti ja Karkin oli aika mennä nukkumaan.
Tänään Kimmolla jatkui työt pitkästä aikaa pekkasputken jälkeen, ja arjen aikataulutus tulee taas astetta vaikeammaksi. He alkavat tekemään ilmeisesti "kymppituntista" -päivää, joten sekä Karkin vienti, että tuonti perhepäivähoitoon tulee mun vastuulle. Tämä tulee siinä mielessä häiritsemään, että mun aamusali-tapa ei olekaan enää niin yksinkertaista järjestää. Jos tahdon käydä salilla aamulla, on mun oltava takaisin kotona jo ennen klo 6.30, eli salille tarvitsisi rynnätä jo heti aamu viiden jälkeen. Onkohan musta heräämään ihan noin aikaisin?! Nyt kun Kimmo on ollut kotona Karkin kanssa nukkumassa, olen herännyt 5.40, survonnut aamupuurot naamaan ja rynnännyt salille jo heti kuuden jälkeen. Ja sieltä ajanut suoraan töihin suihkuun. Näin on jäänyt koko ilta aikaa kotitöihin, perheen kanssa oloon ja ystävien näkemiseen. Lisäksi Kimmo on kotona ollessaan hoitanut enemmän kotitöitä, kuten ruoan laiton, nyt on sillekin varattava aikaa enemmän. Saas nähdä, miten tämä normaali arki tästä lähtee taas rullaamaan.
P.S. Odotan jo innolla lauantaita, kun pitkästä aikaa pääsen "rilluttelemaan" hyvässä seurassa. Vaikka oman lapsen seura onkin maailman parasta, on välillä ihan hyvä päästä tuulettumaan aikuiseen seuraan. Viikonloppuun on suunnitteilla myös muutakin kivaa tekemistä, mutta näistä kertoilen sitten ensi viikon alussa.
Joudutaanko muissa perheissä järjestelemään arkirutiinit uuteen uskoon kun työkohde muuttuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti