Viikonloppu

Viikonloppu meni taas yhdessä hujauksessa, niin kuin lähes aina, kun on kivaa tekemistä. Perjantaina menin suoraan töistä siskoni kanssa treenailemaan Turun jokivarren Elixiaan, koska olimme saaneet sinne viikon mittaiset treenipassit. Tänään oli vuorossa jalkapäivä. Lämmiteltiin cross trainerilla, jonka jälkeen tein kyykkyjä smithissä, jalkaprässiä, etureisiä jalanojentajassa ja peppua jalkojen koukistajassa. Päälle vielä leukoja, vatsoja rutistuslaitteessa ja vatsoja rullalla. Tehokas treeni! Mentiin vielä hetkeksi juoruilemaan saunaan siskon kanssa. Sitten äkkiä kotiin perheen luo. Oli tottakai pakko hakea perjantaikarkit kaupasta ja niitä mussutella samalla kun leivoin lauantain vieraita varten mutakakun marenkipäällisellä ja mustikkapiirakan. 

 Lauantaina aamu alkoi ihanan rauhallisesti aamiaista syöden ja greyn anatomiaa katsellen. Karkki katseli samaan aikaan lempisarjaansa Doraa. Hyvä ystäväni Heidi tuli hakemaan ja lähdettiin jälleen Elixialle treenaamaan. Olin tehnyt jo aiemmin viikolla kaikki 3-jakoisen ohjelmani treenit, joten tein jokaiselle lihakselle yhden liikkeen. Lämmiteltiin juoksumatolla. Sitten tein penkkipunnerrusta, etuolkapäitä laitteessa, ojentajia taljassa, selkää alataljassa, hauiskääntöjä eristettynä, jalkoja prässissä ja vatsoja sekä rutistuslaitteella että pyörällä. Lisäksi ne pakolliset leuanvedot. Ja jälleen saunaan juoruilemaan. Kello kulkikin uskomatonta vauhtia ja tästä pitikin suoraan rynnätä ystäväperheen kanssa syömään Raisiossa olevaan kebab-pizzeria Victoryyn. Siellä on joka päivä edullinen buffet, jossa on pizzaa, salaattia, kebab-lihaa, ranskalaisia, riisiä, limsat.. syö niin paljon kuin jaksat periaatteella. Käytettiinkin koko 2 tunnin parkkikiekon aika syömiseen ja kuulumisten vaihtoon Karkin ja saman ikäisen pojan riehuessa pallomeressä. Koska lapset eivät vielä saaneet telmiä riittävästi, jatkettiin matkaa turussa sijaitsevaan Leaf-Areenan mehukattimaailmaan. Se on jättiläismäinen leikkipuisto lapsille. Oli ihanaa katsella, miten innoissaan Karkki jaksoi juosta liukumäestä toiseen lähes 3 tunnin ajan vain 10 minuutin päikkärien voimin. Oman lapsen ilo on ehkä parasta, mitä tiedän! Ajomatka kotiin ei sitten sujunutkaan ihan niin mukavasti, väsynyt neiti kirkui takapenkillä koko matkan. Meillä jatkettiin iltaa leipomusten, karkkien, sipsien ja lautapelien parissa, kun saatiin väsyneet lapset nukkumaan. Itsellekin uni tuli helposti touhukkaan päivän jälkeen.

 Sunnuntaina yökyläilijät söivät aamiaisen ja lähtivät, koska meillä oli treffit "valmennusäitien" kanssa. Täällä järjestettiin perhevalmennusta ennen ja jälkeen synnytysten, ja ollaan pidetty säännöllisesti yhteyttä näiden ihanien äitien kanssa. Tällä kertaa mukaan tuli lapsien lisäksi myös isät. Yksi perhe ei päässyt paikalle, mutta siitä huolimatta meillä oli mukava parin tunnin jutustelutuokio Lauran laatiman herkullisen brunssin parissa. Käytiin Karkin kanssa lepäilemässä kotona hetkinen ja lähdettiin Papin (mun isän) luokse. Oli kivaa nähdä pitkästä aikaa, kun Papi oli ollut reissussa Vietnamissa reilut 2 viikkoa. Jutusteltavaa riitti ja tuliaiset oli Karkille enemmän kuin mieluisat. Meillä on "kantaperheeni" kanssa (sisko, veli ja Papi) ihana tapa tavata lähes joka sunnuntai ruoan parissa ja jutustella viikon kuulumisia. Näin Karkkikin näkee isoisäänsä, kummitätiään ja enoaan viikottain. Loppu sunnuntai-ilta menikin väsyksissä kotisohvalla nuokkuen ja herkkuja napaan mättäen. Pikkuhiljaa voisi oppia vähentämään sitä viikonloppuherkutteluakin. Mutta nyt nokka kohti herkuttomampaa arkea. Kivaa tulevaa viikkoa kaikille!